Saksanpaimenkoira

1800- ja 1900-luvun vaihteessa saksanpaimenkoirarotu syntyi erään saksalaisen ratsastajan toimesta. Rotu alkoi levitä nopeasti, sillä rotu oli saksalaisista paimenkoirista luotu monipuolinen koirarotu. Paimenkoirista alettiin jalostaa vartijakoiria. Rohkeudesta ja vahvuudesta tuli saksanpaimenkoiran tunnusmerkki.Saksanpaimenkoirat tunnetaan nykypäivänä nopeina oppijina, ja siksi niitä on jo vuosia koulutettu monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Ne sopeutuvat todella hyvin esimerkiksi poliisikoiriksi, vahtikoiriksi, pelastus- ja etsintäkoiriksi sekä jopa sokeiden opaskoiriksi.Saksanpaimenkoirat ovat ruumiinrakenteeltaan voimakkaita ja urheilullisia. Ne nauttivat kovasta liikunnasta ja tarvitsevatkin sitä. Ne ovat tottelevaisia ja uskollisia omistajalleen, mutta myös hiukan hermostuneempia yksilöitä löytyy. Yleensä hermostuneisuus johtuu kuitenkin siitä, ettei koiraa ole opetettu sosiaalisiin tilanteisiin heti pennusta pitäen.Urosten säkäkorkeus on 60–65 senttimetriä ja nartun taas 55–60 senttimetriä. Saksanpaimenkoirien luusto on vankka ja ne ovat suorakaiteen muotoisia, lihaksikkaita eläimiä. Rodun karvapeite on tiheää ja paksua. Korvat ovat suuret ja kuono on voimakas. Hyväksyttyjä värityksiä saksanpaimenkoirilla on useita ja ne ovat usein sekoitus harmaata, mustaa ja ruskeaa.Saksanpaimenkoirien tavalliset terveydelliset ongelmat ovat hermostoperäisiä: Näihin kuuluvat useat erilaiset allergiat, silmä- ja korvatulehdukset sekä haimavika. Lisäksi merkittäviä perinnöllisiä sairauksia ovat muun muassa haiman vajaatoiminta ja hemofilia. Luusto-ongelmat löytyvät tavallisesti selästä. Lisäksi luonneominaisuuksiin liitettäviksi ongelmiksi luetaan esimerkiksi rohkeuden puute, arkuus, korostunut terävyys sekä puute elinvoimassa.